Tehdään toisin, tehdään paremmin – tehdään yhdessä

ÄÄNI20 Lapsen oikeuksien foorumi nosti nuorten ja aikuisten äänin esille konkreettisia ideoita ja esimerkkejä siitä, miten pienikin toisella tavalla tekeminen kunnissa voi saada aikaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen arjessa yhteisellä työllä.

Suuri osa lasten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. ÄÄNI20-etäfoorumi antoi erityisesti kuntajohtajille ja -päättäjille näkökulmia siihen, miten kunnissa voidaan toimia toisin ja näin varmistaa lapsen oikeuksien toteutuminen ja lasten hyvinvointi yhä paremmin – myös kuntatalouden näkökulmasta. Foorumissa kannustettiin kuntia löytämään uudenlaisia palveluratkaisuja ja tekemään työtä yhä enemmän yhdessä ja poikkihallinnollisesti. Foorumissa tuotiin vahvasti esiin myös se, että monesti jo nykyisillä resursseilla sekä uudenlaisella osaamisella ja hyvinvoinnin johtamisella voidaan saada aikaan parempia tuloksia lapsille.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen lupasi foorumissa, että Vantaalla lapsia ja nuoria ei laiteta maksamaan koronakriisiä. ”Panostamme ennaltaehkäisyyn eikä talouden säästöjä kohdisteta lapsiin. Olemme palkanneet varhaiskasvatukseen taidepedagogeja, kouluihin lisää erityisnuorisotyöntekijöitä sekä perhekoutseja. Hyvää lähipoliisiyhteistyötä varmistaa kaupungin ja poliisin palkkalistoilla yhteisesti palkattu poliisi. Olemme tarttuneet voimakkaasti myös alueellisen syrjäytymisen estämiseen”, Viljanen mainitsi esimerkkejä Vantaan 11 arjen mallin kehityslistasta. ”Palkattuamme kouluihin erityisnuorisotyöntekijöitä on toisen asteen opintojen keskeyttäminen laskenut jopa 30 %. Meillä kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa on myös nuorisovaltuustolla oma puhevaltainen edustus”, Viljanen kertoi.

Hämeenlinnasta forumiin osallistui joukko lukiolaisnuoria Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Raution johdolla. Nuoria huolettivat erityisesti tasavertaisten harrastusmahdollisuuksien järjestäminen kaikille nuorille taustoista huolimatta sekä sosiaaliseen mediaan siirtynyt kiusaaminen. He toivovat, että aikuiset tarttuvat näiden haasteiden ratkomiseen.

Valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen painotti, että leikkaukset lapsilta ja nuorilta on leikkaus tulevaisuudelta. ” Meidän pitäisi nähdä asioita toisin. Tulevaisuuden ikärakenteemme muuttuu radikaalisti. Katukuvassa lastenvaunut vaihtuvat rollaattoreihin. Panostus lapsiin ja nuoriin on investointi, joka pitkällä aikavälillä voi tuottaa jopa säästöjä valtiolle ja kunnille. Lapsillemme on annettava juuret ja siivet”

Jyväskylässä on lähdetty UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin mukaiseen työhön. Yhtenä osana tätä työtä nuorten tilannetta ja palveluja tarkasteltiin ilmiöpohjaisesti aiemman sektoroituneen jaon sijaan. ”Otimme kohderyhmäksi erityisesti ns. neet-nuoret, joilla ei ole työtä eikä koulutusta. Kokosimme nuorille kohdistettuja palveluja yhteen saman katon alle ensi keväänä aukeavaan Nuorten taloon, jonka suunnitteluun nuoret ovat osallistuneet”, kertoi Nuorten talon hankepäällikkö Tuija Kautto.

Helsingin strategisena päämääränä on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Kaupungissa muun muassa valmistellaan eri toimialojen ja HUSin yhteisiä ilmiöpohjaisia palveluketjuja lastensuojelun erityis- ja vaativan tason sijaishuollon tarpeen kasvun pysäyttämiseksi. ”Valmistelemme Helsingin neuvolatoiminnassa pilottia, jossa kartoitetaan vanhempien resursseja ja riskejä, huomioiden erityisesti haitalliset, usein periytyvät ACE (Adverse Childhood Experiences) -kokemukset. Pilotin tavoitteena on myös tunnistaa ja tukea toiveikkuutta perheissä”, kertoivat Saija Westerlund-Cook, Alli Paasikiven säätiön apurahalla työskentelevä väitöskirjatutkija ja projektipäällikkö Marjo Alatalo Helsingin kaupungilta. Pilotti on osa lähisuhdeväkivalta lapsiperheessä -palveluketjuun sisältyvää kehittämiskokonaisuutta.

Tilaisuudessa oman tervehdyksensä toivat Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja valtionvarainministeri Matti Vanhanen. Minna Karhunen peräänkuulutti lapsista huolehtimista yli vastuurajojen. ”Hyvinvointialueisiin siirryttäessä pitää huolehtia monialaisten palvelujen toimivuudesta lapsille ja nuorille sekä lisätä lasten ja nuorten osallisuutta”.

”Ottamalla kokemusasiantuntijoiden, lasten ja nuorten, mielipiteet huomioon, saamme aikaan parempia päätöksiä”, myös ministeri Vanhanen totesi.  Valtionvarainministeri korosti puheessaan parempaa tiedolla johtamista ja kertoi, että valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan välineitä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien määrärahojen ja niillä aikaansaatujen hyvinvointitulosten ja vaikutusten parempaan seurantaan.

Ministeri kehotti kuntajohtajia ja -päättäjiä tutustumaan muun muassa UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin. Lisäksi ministeri kiitti Itlan toimintaa paikallisen yhteistyön vahvistamiseksi. ”Olette esimerkiksi valmentaneet tuhansia ammattilaisia Lapset puheeksi -toimintamalliin, jossa ammatti-ihmiset kokoontuvat lapsen asian ympärille ja hakevat ketteriä ratkaisuja. Tämä on varmasti monessa kunnassa jo tuttu ja tutkitusti vaikuttava toimintamalli”, ministeri totesi.

Kolmatta kertaa järjestetty ÄÄNI20 Lapsen oikeuksien foorumi järjestettiin tänä vuonna verkossa. Tapahtuman organisoivat Alli Paasikiven Säätiö, Hämeenlinnan kaupunki, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, Kuntaliitto ja Suomen UNICEF sekä yhteistyökumppanina toimiva Lastensuojelun Keskusliitto. Osallistujia oli noin 200 valtionvarainministeristä kuntavaikuttajiin ja lukiolaisnuoriin.